Siirry pääsisältöön

Kaukolämpö

Suomi kiinnostaa geotermisen energian porausyhtiöitä muun muassa sopivan kallioperän, kaukolämpötietämyksen ja tehokkaan lämpöenergian jakelun ansiosta. Kaukolämmön tuotannon energiatalous- ja laatukriteerit määrittävät osaltaan geolämmön potentiaalia.

Suomalaisissa kaupungeissa laaja ja kunnossapidettävä kaukolämpöverkko mahdollistaa uusien potentiaalisten teknologioiden välittömän ja täysimittaisen hyödyntämisen – lämmön toimitusvarmuuden siitä kärsimättä. Potentiaalia on hankkeisiin pitkälle tulevaisuuteen. Vanhaa syrjäyttävältä tuotannolta vaaditaan kuitenkin vahvaa kilpailukykyä, luotettavuutta ja säädettävyyttä.

Kaukolämpöasiakkaalle geolämpö on kiinnostava ja huoleton lisä valikoimaan, sillä asiakas pääsee hyödyntämään maaperän lämpöä ilman teknisiä muutoksia lämmönjakohuoneessa tai edes kaukolämpöverkostossa.

Kaukolämmön laatukriteerit

Kaukolämpöenergia luokitellaan priima- tai sekundalaatuiseksi tuotannon ajoituksen, ohjattavuuden ja lämpötilan suhteen. Ajoituksen suhteen sekundatuote on esimerkiksi sellainen lämpöenergia, jonka tuottaja käyttää itse talviaikaan, jolloin sen arvo olisi kaukolämpöverkossa kaikkein suurin.

Tampereella kaukolämpöverkko on rakennettu siten, että kovalla pakkasella verkostossa kulkevan veden lämpötilan tulee olla 120 astetta, jotta riittävä määrä energiaa saadaan siirrettyä kaupungin jokaiseen kolkkaan. Tämä muodostuu haasteeksi monella tuotantomuodolla, kuten lämpöpumpuilla. Toki pumppujen tekniikka kehittyy myös hyvää vauhtia. Verkon lämpötilaa ei voi huippupakkasella laskea, silloin saman energiamäärän siirtäminen vaatisi kaukolämpöputkien vaihtamista suurempiin. Tällainen sekundalämpö on kyllä hyödynnettävissä, mutta se tarvitsee priimaavan lämmönlähteen, joka vaikuttaa merkittävästi  tuotannon hintaan.

Kaukolämmön laatukriteereiden täyttäminen määrittääkin geovoimalaitoksen soveltuvuutta lämmön tukkumarkkinoille keskeisellä tavalla.

Hankittavan geolämmön laatukriteeriksi tulee siis kyky tuottaa luotettavasti 120-asteista vettä ympäri vuoden. Tämä asettaa geolämpökaivolle samalla syvyysvaatimuksen. Normaaliin maalämpöön verrattuna syvälämmöllä on laatupotentiaali olemassa, kuten myös muut suuremman tuotantoyksikön skaalaedut kunnossapitoon, tuotannon optimointiin ja käyttöön nähden.

Geolämpökaivoihin saattaa liittyä myös energian lataus- ja purkupotentiaali, mikä onnistuessaan lisäisi teknologian soveltuvuutta voimakkaasti profiloituneeseen kaukolämpökäyttöön.