Siirry pääsisältöön

Tampereelle porattiin suurin vesivasaralla toteutettu geolämpökaivo Euroopassa

20.5.2022

Geolämmön poraus Tarastenjärvellä on keskeytetty.

Viime kesänä aloitettu geolämpökaivon poraus Tampereen Tarastenjärvellä on päättynyt. Suomalaisten kaupunkienergiayhtiöiden yhteisessä hankkeessa oli tarkoitus porata noin kolmen kilometrin syvyinen geolämpökaivo ja kerätä kokemuksia vesivasarateknologiasta sekä geolämmön potentiaalista suomalaisessa maaperässä.

– Kokemukset ovat osin positiivisia: poraus eteni ajoittain hyvin ja vesivasarateknologia näyttää toimivalta konseptilta. Tuotekehitystä tarvitaan kuitenkin edelleen käyttövarmuuden parantamiseksi, summaa johtaja Jukka Joronen Tampereen Sähkölaitokselta.

Keskeytyksiä pilotoinnissa tuli erilaisista laiterikoista johtuen runsaasti, mikä johti aikataulun venymiseen. Porausreiän syvyydeksi tuli lopulta noin 2,2 kilometriä. Tässä syvyydessä tuli vastaan kallioperässä oleva valtava louhos, jonka täyttämiseen kului noin 300−400 kuutiota vettä. Jotta porausta voitaisiin jatkaa, tulisi louhoskohta suojata putkittamalla. Putkittamista ei budjetoitu pilotointivaiheeseen, vaan se keskittyi porauksen tutkimiseen, joten poraus päätettiin keskeyttää 31 toteutuneen porauspäivän jälkeen.

– Kaivon halkaisija 2,2 kilometrin syvyydessä on yli 12 tuumaa ja sellaisena se on suurin vesivasaralla toteutettu kaivo Euroopassa. Jatkaminen johtaisi kuitenkin alkuperäisen budjetin ylittymiseen. Tässä vaiheessa ylimääräinen kaivon putkittaminen on yllättävän kallista ja se on tarkoitus tehdä myöhemmässä vaiheessa. Parempana vaihtoehtona nähtiin edetä niin, että mahdollisesta jatkosta tehdään huolellisesti arvio, Joronen kertoo.

Jatkovaihtoehtoja on kaksi: nykyisen kaivon käyttöönotto käyttökokemuksen saamiseksi geolämmön tuotannosta tai kaivon syventäminen entisestään yhteistyössä poranvalmistajan kanssa. Tutkiminen, suunnittelu ja rahoituksen sopiminen vievät aikaa, joten aivan lähiaikoina ei ole odotettavissa seuraavia vaiheita geolämpötyömaalla.

– Tampereen Sähkölaitos näkee geolämmöllä potentiaalia keskipitkällä aikavälillä. Lämmöntuotannon akuuttiin rakennemuutostarpeeseen suunnataan Tampereella resursseja nyt sähkökattiloiden, isojen lämpöpumppujen ja hukkalämpöjen talteenoton saralla − geolämpöä unohtamatta, sanoo Joronen.

Kaupunkilämpö-konsortiossa tutkimushankkeessa ovat olleet mukana Alva-yhtiöt, Etelä-Savon Energia, Kangasalan Lämpö, Kuopion Energia, Lahti Energia, Lappeenrannan Energia, Leppäkoski, Napapiirin Energia ja Vesi, Oulun Energia, Pori Energia, Porvoon Energia, Savon Voima, Tampereen Sähkölaitos, Vaasan Sähkö ja Vantaan Energia.