Siirry pääsisältöön

Ympäristövaikutukset

Uuteen teknologiaan liittyvien ympäristönäkökulmien arviointi on keskeistä, koska tiedon ja kokemuksen vähäisyys voi aiheuttaa monenlaisia huolia. Tampereella on tarkasteltu geolämmön tuotantoa myös ympäristövaikutusten osalta.

Kaikkeen teollisen mittakaavan energiantuotantoon liittyy ympäristövaikutuksia. Positiiviset ympäristövaikutukset ovat geokaukolämmön kohdalla ilmeisiä. Kyseessä on energianlähde, joka ei vaadi polttoaineita, kuljetuksia eikä tuota savukaasupäästöjä.

Tampereen Sähkölaitoksen energiantuotannon optimointijärjestelmällä on arvioitu mahdollisten energiantuotantolaitosten käyttöä ja niiden syrjäyttämää nykyistä tuotantoa. Analyysin perusteella geoterminen lämmöntuotantolaitos voi vähentää Tampereen alueella CO2-päästöjä, sillä se on polttoon perustumaton tuotantotapa.

Paikallisia ympäristövaikutuksia pystytään hallitsemaan

  • Melu: Porausmelua arvioidaan tulevan alkuvaiheessa noin 68 dB. Kun 500 metrin syvyys on saavutettu, melu ei kuulu enää edes maan rakenteita pitkin. Alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi ja lähin asutus on noin 1,5 kilometrin päässä. Toimimme kaupungin melupäätöksen mukaisesti.
  • Pinta- ja pohjavedet: Kaivo putkitetaan pohjaveden alapuolelle, joten vaikutuksia pohjaveteen ei ole. Jätevesiä ei muodostu, kun toimitaan suljetussa kierrossa, jossa vedet puhdistetaan.
  • Kallioperän värähtely: Kalliota ei särötetä, jolloin riski värähtelyyn on pieni. Seismiset valvonta-asemat antureineen on asennettu useaan kohteeseen lähistöllä.
  • Kivijauholiete: Pölyämistä ei tapahdu, sillä pora toimii aina vedessä ja muodostuva kivijauholiete on kosteaa. Vedestä erotettu liete toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn ja sieltä hyötykäyttöön, esimerkiksi kivituhkana tienpohjiin.

Seuraavan sukupolven energiasysteemi

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi otetaan yhä uusia keinoja käyttöön ja ne kaikki ovat tarpeen. Energiantuotannon ratkaisu koostunee useista pienistä ja suurista osista, joita voidaan paikallisesti lisätä ja yhdistää tehokkaasti kaukolämpöverkon avulla. Energiaverkot (lämpö, sähkö, kylmä, kaasu) voi nähdä alustana, johon integroituvat tuottajat ja asiakkaat muodostavat energiasysteemin. Tämä systeemi kehittyy asteittain erityisesti taloudellisten ohjaussignaalien vaikutuksesta. Ohjaussignaalin voimakkuus määrää muutoksen nopeuden.

Tärkeimpiä uusiutuvaan energiajärjestelmään ohjaavia signaaleita ovat polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat, teknologian hinta ja verot. Nopea muutos edellyttää paikallisilta energiayhtiöiltä oman teknisen osaamisen ohella myös hyvää kumppanuutta alan pioneerien kanssa. Tutkimusyhteistyö on hyvä tapa uuden tekniikan kokeilemiseen käytännössä ja samalla se kohtuullistaa teknologisia riskejä.

Kaupunkien tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa asiakkaalle parhaiten arvoa tuottava energiajärjestelmä. Sen toteutuminen on mahdollista, kun yhdistetään voimia teknologian kehittäjien käyttöön. Nyt alkavassa tutkimusyhteistyössä mukana olevilla energiayhtiöillä on vahvuuksia, jotka välillä jäävät taka-alalle energiapoliittisessa keskustelussa. Innovaatioiden toteutuksen vaatimaa energiaosaamista, luotettavuutta ja resursseja on vaikea löytää muualta.

Yhteistyön ja alan pioneerien avulla on päästy pitkälle geolämpösuunnitelmissa. Epävarmuuksia luonnollisesti on, mutta riskit ovat osallistujille maltillisia. Toisaalta selvyyttä geolämmön potentiaalista ei voi saada kuin hankkimalla käytännön kokemusta. Projektissa syntyvällä tutkimustiedolla on paljon arvoa tulevaisuudessa. Onnistuessaan geolämpö hyödyntää kaukolämpöasiakasta, pienentää päästöjä ja avaa suuren markkinan, joka synnyttää työpaikkoja myös laajemmin Suomessa.

Tällaista palkintoa kannattaa tavoitella epävarmuuksista huolimatta.